Mustonen Kaija
s. 1941 Olympiaedustukset Grenoble 1968 Olympiakultaa 1500 ja hopeaa 3000 metrillä. Innsbruck 1964 Olympiahopeaa 1500 metrillä ja pronssia 1000 metrillä. |
Kaija Mustosen neljä olympiamitalia nostavat hänet kaikkien aikojen menestyneimmäksi suomalaiseksi naispikaluistelijaksi.
Mustosen kunnonajoitus osui erinomaisesti juuri olympiakisoihin. Grenoblen talviolympiakisoissa 1968 hän oli kisojen ainoa suomalainen kultamitalisti 1500 metrin voitollaan. Onnistumisen täydensi 3000 metrin hopea. Kolmas mitali 1000 metrillä jäi vain kahden sekunnin kymmenyksen päähän. Neljä vuotta aiemmin Innsbruckin olympiajäällä Mustonen oli niin ikään saavuttanut kaksi olympiamitalia: paraatimatkallaan 1500 metrillä hän ylsi hopealle ja 1000 metrillä kaulaan ripustettiin pronssimitali. Mustonen yllätti mitaleilla kanssakilpailijansa, sillä ennen Innsbruckin kisoja hänen paras saavutuksensa pikaluistelun maailmanmestaruuskilpailuissa oli kymmenes sija. MM-kisoihin Mustonen osallistui kymmenen kertaa ollen parhaimmillaan neljäs vuonna 1964. Suomen mestaruuden Mustonen voitti seitsemän kertaa peräkkäin 1962–68, ja matkamestaruuksia kertyi 23. Suomen ennätyslukemia hän korjaili yhteensä 24 kertaa. Olympiavuosina 1964 ja 1968 Mustonen valittiin Vuoden naisurheilijaksi. Kaija Mustoselle myönnettiin opetusministeriön Pro Urheilu -tunnustuspalkinto vuonna 2002. Hänet valittiin Suomen urheilun Hall of Fameen Urheilugaalassa 2014. |
Skutnabb Julius
s. 1889 k. 1965 Olympiaedustukset St. Moritz 1928 Olympiahopeaa 5000 metrillä. Chamonix 1924 Olympiakultaa pikaluistelun 10 000 metrillä. Hopeaa 5000 metrillä ja pronssia yhteispisteissä. |
Julius Skutnabb luisteli pisimmän matkan olympiavoittajaksi Chamonix’n talviolympiakisoissa 1924.
Vuosi 1914 oli helsinkiläisen Julius Skutnabbin pikaluistelu-uran kannalta merkittävä: hän voitti ensimmäisen Suomen mestaruutensa ja teki 10 000 metrillä kotimaan ratojen Suomen ennätyksen 18.25,2. Skutnabb rikkoi seuraavina vuosina useita Suomen ennätyksiä ja oli kansainvälisestikin varteenotettava pikaluistelija. Skutnabbin nopeuden oppi tuntemaan esimerkiksi norjalainen maailmanmestari Oscar Mathisen, joka hävisi Skutnabbille sekä 5 000:lla että 10 000:llä metrillä. Pikaluistelun ensimmäissä olympiakilpailuissa Chamonix’ssa 1924 Skutnabb osallistui kaikille matkoille. Haastetta ei helpottanut se tosiasia, että hänen kilpakumppaninsa oli toinen ”krunikkalainen” Clas Thunberg, aikakauden paras pikaluistelija. Pisimmällä kilpailumatkalla 10 000 metrillä Skutnabb kuitenkin löi Thunbergin kolmella sekunnilla ja voitti näin olympiakullan. Hopealle hän ylsi 5000 metrillä ja pronssille neljän matkan yhteispisteissä. St. Moritzissa 1928 Skutnabb otti vielä 38-vuotiaana hopeaa 5000 metrillä. Hän onkin kaikkien aikojen vanhin pikaluistelun miespuolinen olympiamitalisti. |
Thunberg Clas
s. 1893 k. 1973 Olympiaedustukset St. Moritz 1928 Olympiakultaa 500 m ja 1500 m Chamonix 1924 Olympiakultaa 1500 m, 5000 m ja yleiskilpailussa. Olympiahopeaa 10 000 m ja olympiapronssia 500 metrillä. |
Clas Thunberg oli Suomen ensimmäinen talviurheilun olympiasankari.
Helsinkiläinen rakennusmestari Thunberg hallitsi maailman pikaluisteluratoja lähes samalla tavoin kuin hänen aikalaisensa Paavo Nurmi juoksuareenoita. Suotta ei Thunbergista puhuttukaan ”Jääkenttien Nurmena”. Thunberg oli menestyksekkäin urheilija ensimmäisissä talviolympiakisoissa Chamonix’ssa 1924: hän voitti luisteli kultaa 1500 metrillä, 5000 metrillä ja ainoan kerran olympiaohjelmaan kuuluneessa yhteispistekilpailussa, hopeaa 10 000 metrillä ja pronssia 500 metrillä. Neljä vuotta myöhemmin St. Moritzissa kokoelma karttui 500 metrin ja 1500 metrin kultamitaleilla. Muilla kilpailumatkoilla Thunberg joutui olosuhteiden uhriksi: 5000 metrillä hän joutui lumipyryn alle, ja koko 10 000 metrin kilpailu jouduttiin peruuttamaan, kun jää suli luistelijoiden alta. Lake Placidiin 1932 Thunberg ei lähtenyt riitaannuttuaan Suomen Luistinliiton kanssa. Thunbergin uralle mahtui myös viisi maailmanmestaruutta ja neljä Euroopan mestaruutta. Erityisen suurta suosiota hän nautti pikaluistelun mahtimaassa Norjassa. Thunbergin jäähyväiskilpailussa Oslossa 1935 hänet saatteli juhlavasti radoilta kuninkaan johtama monituhatpäinen yleisö. Clas Thunberg valittiin Suomen urheilun Hall of Fameen vuonna 2010. |