|
Karhumäki Urho
Kirjallisuus (epiikka) s. 1891 k. 1947 Olympiaedustukset Berliini 1936 Olympiakultaa taidekilpailuiden kirjallisuudessa (epiikka) |
Urho Karhumäki voitti kultamitalin taidelajien epiikkakirjallisuuden sarjassa Berliinin olympialaisissa vuonna 1936.
Karhumäki oli monipuolinen kirjoittaja: hän julkaisi romaaneja, näytelmiä, pakinoita ja tietokirjoja. Karhumäen tuotanto oli suosiossa etenkin 1930-luvulla ja siinä on havaittavissa 30-luvun konservatismin voimakas painotus. Karhumäki tarkasteli teoksissaan usein ihmisen ja luonnon välistä suhdetta sekä kirjoitti nationalistiseen henkeen isänmaallisuuden, hyvän fyysisen kunnon ja urheilun tematiikoista. Karhumäki valmistui kansakouluopettajaksi Jyväskylän seminaarista vuonna 1913 ja suoritti yliopistossa opintoja kasvatustieteissä sekä suomen kielessä. Kirjailijan lisäksi Karhumäki toimi pitkään opettajana. Berliinin olympiakullan myötä Karhumäki sai myös kansainvälistä tunnustusta. Hän voitti epiikkakirjallisuuden sarjan 395 sivuisella romaanillaan ”Avoveteen”. Romaanista tehtiin vuonna 1939 filmatisointi, jonka ohjasi Orvo Saarikivi. Taidelajit kuuluivat olympiakisojen viralliseen kilpailuohjelmaan vuosina 1912–1948. |
|
Lindegren Yrjö
Asemakaava-arkkitehtuuri s. 1900 k. 1952 Olympiaedustukset Helsinki 1952 Lontoo 1948 Olympiakultaa asemakaava-arkkitehtuurissa. |
Yrjö Lindegren voitti Lontoon olympiakisojen taidekilpailujen kultamitalin arkkitehtuurin kaupunkisuunnittelusarjassa vuonna 1948.
Arkkitehdiksi vuonna 1925 valmistunut Yrjö Lindegren nautti urallaan sekä kansallisesta että kansainvälisestä arvostusta. Arkkitehtuuriselta tyyliltään hän edusti funktionalismia ja modernismia. Pariisin vuoden 1937 maailmannäyttelyssä Lindegren voitti arkkitehtuurin Grand Prix -palkinnon. Parhaiten Lindegren tunnetaan yhdessä Toivo Jäntin kanssa suunnittelemastaan Helsingin Olympiastadionista sekä Helsingin Käpylässä sijaitsevasta ”Käärmetalosta”. Lontoon olympiakisoissa 1948 Lindegren sai kultamitalin arkkitehtuurin asemakaavasarjassa. Mitali myönnettiin Varkaudessa sijaitsevan Kanavasaaren urheilukeskuksen asemakaavasta, josta kuitenkin toteutui loppujen lopuksi vain urheilukenttä. Tulevien Helsingin olympiakisojen innostamana Suomessa suunniteltiin tähän aikaan monia urheilukeskuksia, mutta ne olivat usein liian kalliita ja suureellisia toteutettaviksi. Taidelajit kuuluivat olympiakisojen viralliseen kilpailuohjelmaan vuosina 1912–1948. |
|
Tynni Aale
Kirjallisuus (lyriikka) s. 1913 k. 1997 Olympiaedustukset Lontoo 1948 Olympiakultaa |
Aale Tynni voitti kultamitalin taidelajien lyriikkasarjassa Lontoon vuoden 1948
olympiakisoissa. Inkerinmaalla syntynyt ja perheensä mukana Suomeen 1919 muuttanut Aale Tynni osoitti jo varhain runollisia ja kirjallisia lahjoja. Hän aloitti koulunsa Helsingin Suomalaisessa Tyttölyseossa, jossa hän kehitti kirjoitusharrastustaan ja hän tutustui erilaisiin yhteiskunnallisiin ilmiöihin. Tynni valmistui ylioppilaaksi vuonna 1932. Helsingin yliopistosta hän valmistui vuonna 1936 filosofian kandidaatiksi pääaineenaan kotimainen kirjallisuus. Koko ikänsä runoja kirjoittaneen ja lukeneen Tynnin esikoiskokoelma ”Kynttiläsydän” ilmestyi 1938. Lontoon olympialaisten lyriikkasarjan kultamitali myönnettiin Aale Tynnille runosta ”Hellaan laakeri”, jonka aihepiiri liittyy antiikin olympiakisoihin. Tynnin tuotantoon kuului runokokoelmien lisäksi myös huomattavia käännöstöitä, lastenkirjoja ja lasten lukukirjallisuutta. Hänelle myönnettiin Valtion kirjallisuuspalkinto vuosina 1943 ja 1947 sekä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran palkinto vuosina 1945 ja 1954. Muita merkittäviä tunnustuksia olivat muun muassa Aleksis Kiven palkinto 1955, Pro Finlandia – mitali 1959 ja Suomen Kulttuurirahaston tunnustuspalkinto vuonna 1982. Taidelajit kuuluivat olympiakisojen viralliseen kilpailuohjelmaan vuosina 1912–1948. |