Hasu Heikki
Maastohiihto, yhdistetty s. 1926 k. 2025 Olympiaedustukset Oslo 1952 Olympiakultaa maastohiihdon 4 x 10 km viestissä ja hopeaa yhdistetyssä. St. Moritz 1948 Olympiakultaa yhdistetyssä. |
Heikki Hasu hallitsi yhdistetyn hiihtoa 1940–50-lukujen vaihteessa maailmassa.
Hasu oli lajinsa ensimmäinen olympiavoittaja Norjan ulkopuolelta voitettuaan 21-vuotiaana yhdistetyn hiihdon kultaa St. Moritzissa. Kilpailussa käytiin hiihto-osuus ensin, ja perään hypättiin kolme kierrosta mäkeä, joista kaksi laskettiin tuloksiin. Hasu oli yksi kilpailun nuorimmista osallistujista mutta sitäkin murskaavampi ladulla: hän voitti hiihdon lähes kolmella minuutilla ja sai nautiskellen hypätä varmat hypyt, jotka riittivät selvään kultaan. Lake Placidin MM-kisoista 1950 oli tuomisina kultaa ja hopeaa: Hasu kruunattiin yhdistetyn hiihdon maailmanmestariksi, ja hopea irtosi 4 x 10 m:n viestihiihdosta. Salpausselän kisojen yhdistettyä Hasu hallitsi yli puoli vuosikymmentä. Hän kipusi Lahdessa korkeimmalle korokkeelle viisi kertaa vuosina 1948, 1949 ja 1951–53. Toisen olympiakultansa Hasu saavutti Oslossa 1952 Suomen joukkueen aloittajana 4 x 10 km:n viestihiihdossa. Hän onkin viimeinen maastohiihdossa olympiamitalin saavuttanut yhdistetyn hiihtäjä. Oslon kisamenestystä täydensi olympiahopea yhdistetyssä. Hasu ei aivan onnistunut puolustamaan kultaansa, vaan sijoittui toiseksi pienellä neljän pisteen erolla. Vuoden urheilijaksi Heikki Hasu äänestettiin sekä 1948 että 1950. Hänet on valittu Suomen urheilun Hall of Fameen vuonna 2014 ja hänelle on myönnetty Pro Urheilu-tunnustuspalkinto. Hasu toimi kansanedustajana vuosina 1962–66 ja 1967–70. |
Lajunen Samppa
s. 1979 Olympiaedustukset Salt Lake City 2002 Olympiakultaa normaalikilpailussa, sprinttikilpailussa ja joukkuekilpailussa. Nagano 1998 Hopeaa normaalikilpailussa ja joukkuekilpailussa. |
Samppa Lajunen on 2000-luvun menestynein suomalainen olympiaurheilija.
Samppa Lajunen nousi yhdistetyn huipulle nuorena, sillä hän voitti lajin maailmancupin kokonaiskilpailun jo 17-vuotiaana vuonna 1997. Samana vuonna hän saavutti ensimmäisen aikuisten arvokisamitalinsa, maailmanmestaruushopean joukkuekilpailussa. Lajunen voittikin vähintään yhden mitalin uransa jokaisesta arvokilpailusta. Hän voitti maailmancupin kokonaiskilpailun toistamiseen kaudella 1999–2000. Olympiakisoihin Lajunen osallistui kahdesti. Vuonna 1998 Naganossa Lajunen voitti hopeaa normaali- ja joukkuekilpailusta. Uran huipennus tapahtui neljä vuotta myöhemmin Yhdysvaltain Salt Lake Cityssä, missä hän voitti kaiken mahdollisen. Lajunen hallitsi suvereenisti normaalimatkaa voittamalla lähes puolella minuutilla. Myös ensimmäistä kertaa olympialaisten ohjelmassa olleen yhdistetyn sprinttikilpailun loppuratkaisut sujuivat Lajusen hallinnassa, ja hän hiihti voittoon ilman suurempaa tarvetta kiritaisteluun. Yhdistetyn joukkuekilpailussakin Lajunen ankkuroi Suomen joukkueen selvään kultaan. Samppa Lajunen teki huippu-urheilijalle poikkeuksellisen ratkaisun ja päätti urheilu-uransa jo kauteen 2003–2004 täyttäessään 25 vuotta. Jätettyään huippu-urheilun taakseen Lajunen siirtyi täydellä tarmolla kauppatieteiden ja yrityselämän pariin. Urheilu-uran menestyssaldona oli viisi olympiamitalia, kahdeksan MM-mitalia ja kaksikymmentä maailmancupin osakilpailuvoittoa sekä valinta Vuoden urheilijaksi 2002. Samppa Lajunen valittiin Suomen urheilun Hall of Fameen vuonna 2020. |
Manninen Hannu
s. 1978 Olympiaedustukset PyeongChang 2018 Vancouver 2010 Torino 2006 Olympiapronssia joukkuekilpailussa. Salt Lake City 2002 Olympiakultaa joukkuekilpailussa. Nagano 1998 Olympiahopeaa joukkuekilpailussa. Lillehammer 1994 |
Rovaniemeläinen Hannu Manninen pääsi mukaan yhdistetyn maailmancupiin jo kaudella 1993–94.
Erityiseksi vahvuudeksi osoittautui jo nuorena hiihtovauhti. Erinomaisesti nuorten MM-kilpailuissa menestynyt Manninen otti aikuisten sarjassa ensimmäisen maailmancupin voittonsa kaudella 1995–96. Olympiadebyyttinsä hän teki jo 15-vuotiaana Lillehammerissa 1994 – kaikkien aikojen nuorimpana suomalaisena talvikisaurheilijana. Vuoden 1997 maailmanmestaruuskilpailuissa Mannisen saaliina oli joukkuekilpailun hopea, kuten seuraavan vuoden olympiakisoissa Naganossa. Vuoden 2002 yhdistetyn joukkuekilpailuissa Manninen nousi Suomen joukkueessa olympiavoittajaksi. Kolmas olympiamitali, joukkuepronssi, tuli Torinon kisoissa 2006. Mannisen arvokilpailu-uraa sävyttääkin juuri joukkuemenestys: kauteen 2016–2017 mennessä hän on voittanut kolme olympiamitalia ja viisi MM-mitalia joukkuekilpailuista. Ainoa, mutta kirkas, henkilökohtainen mitali on vuoden 2007 sprinttikilpailun maailmanmestaruus. Laajemman henkilökohtaisen arvokisamenestyksen sijaan Hannu Manninen on menestynyt poikkeuksellisen hyvin maailmancupissa. Manninen voitti yhdistetyn maailmancupin kokonaiskilpailun neljästi peräkkäin kaudesta 2003/04–2006/07. Osakilpavoittoja hänellä on 48. Lentäjäksi kouluttautunut Manninen osallistui PyeongChangissa 2018 jo kuudensiin olympiakisoihinsa, vaikka hän ehti lopettaakin urheilu-uransa kahdesti, ensimmäisen kerran 2008 ja toisen kerran vuonna 2011. |
Mantila Jari
s. 1971 Olympiaedustukset Salt Lake City 2002 Olympiakultaa joukkuekilpailussa. Nagano 1998 Olympiahopeaa joukkuekilpailussa. Lillehammer 1994 Albertville 1992 |
Jari Mantila on yhdistetyn olympiavoittaja ja maailmanmestari.
Jari Mantila nousi Suomen yhdistetyn maailmancupiin mukaan kaudella 1991–92 ja teki seuraavat kaudet tasaista tulosta kymmenennen sijan paikkeilla. Maailmanmestaruuskilpailuissa vuonna 1995 Thunder Bayssa Mantila yllätti kilpakumppanit ja nousi henkilökohtaisen kilpailun hopeamitalistiksi. Tämän jälkeen Mantilan tulostaso parani myös maailmancupissa. Arvokilpailumenestys jatkui joukkuehopeilla vuoden 1997 MM-kilpailuissa Trondheimissa ja olympialaisissa Naganossa 1998. Hopeat kirkastuivat joukkuekilpailun maailmanmestaruuteen Ramsaussa 1999. Lahden MM-kotikisoissa oli tyytyminen joukkuepronssiin. Tasainen vuosituhannen vaihteen menestys johti lopulta Salt Lake Cityn olympialaisiin 2002, joissa Mantila nousi Suomen joukkueessa olympiavoittajaksi Hannu Mannisen, Jaakko Talluksen ja henkilökohtaisia kisoja hallinneen Samppa Lajusen kanssa. Jari Mantila päätti uransa huippu-urheilijana kauteen 2001–02. Kaikkiaan Mantilalle kertyi kaksi olympiamitalia, neljä MM-mitalia, 92 henkilökohtaista maailmancup-kilpailua ja niissä yhdeksän palkintokorokesijaa. Kokonaiskilpailussa hän oli parhaimmillaan toinen kaudella 1996–97. Henkilökohtaisia maailmancupin osakilpailuja Mantila voitti kaksi. |
Tallus Jaakko
s. 1981 Olympiaedustukset Vancouver 2010 Torino 2006 Olympiapronssia joukkuekilpailussa. Salt Lake City 2002 Olympiakultaa joukkuekilpailussa ja hopeaa henkilökohtaisessa kilpailussa. |
Jaakko Tallus on kolminkertainen olympiamitalisti.
Nuorten joukkuemaailmanmestari Jaakko Tallus pääsi kaudella 1998–99 mukaan Suomen kovaan yhdistetyn maailmancup-joukkueeseen. Heti ensimmäisessä maailmancupkilpailussaan 3.1.1999 Schonachissa hän sijoittui toiseksi. Lupaava nousu aikuisten huipulle katkesi loukkaantumiseen ja vuoden 1999 maailmanmestaruuskilpailut jäivät väliin. Seuraavalla kaudella Tallus vakiinnutti paikkansa Suomen joukkueessa menestyen tasaisesti maailmancupissa. Lahden MM-kotikilpailuissa 2001 saldona oli ensimmäinen aikuisten arvokisamitali, joukkuekilpailun pronssi. Sprinttimatkalla Tallus oli neljäs. Olympiatalvena Talluksen otteet paranivat kohti kauden päätavoitetta. Helmikuussa Salt Lake Cityssä kaikki oli kohdallaan, Tallus voitti hopeaa ensimmäisessä olympiakilpailussaan, kun vain joukkuetoveri Samppa Lajunen ehti ensin maaliin. Joukkuekilpailussa hopea kirkastui olympiakultaan Lajusen, Jari Mantilan ja Hannu Mannisen kanssa. Sprinttikilpailussa Tallus oli Lahden kisojen tapaan neljäs, nyt viiden sekunnin erolla pronssiin. Kolmannen olympiamitalinsa, joukkuepronssin, Tallus voitti joukkuekilpailusta Torinossa 2006 Antti Kuisman, Anssi Koivurannan ja Hannu Mannisen kanssa. Molemmissa henkilökohtaisissa kilpailuissa hän oli viides. Jaakko Tallus päätti urheilu-uransa kauteen 2009–2010. Kaikkiaan Tallus saavutti kolme olympiamitalia yhdeksässä kilpailussa, kolme MM-mitalia 15 kilpailussa ja seitsemän henkilökohtaista maailmancupin palkintosijoitusta 163 startissa. Lieksan Hiihtoseuraa koko uransa edustanut Tallus on Pohjois-Karjalan ainoa olympiavoittaja |